Viriketuokiot

Olemme suunnitelleet viriketuokioita ikäihmisille sekä harjoitelleet niiden ohjaamista. Löydät kaikki viriketuokiot täältä. Niistä on varmasti teille hyötyä tulevaisuudessa.


Hanna

Rintasyöpä (carcinoma mammae)

Rintasyövän riski suurenee iän myötä. Noin puolet rintasyövistä löydetään yli 60v naisilta. Noin neljännes 25-49 vuotiailta. ja toinen neljännes 50-59 vuotiailta. Vuosittain vain muutama alle 25-vuotias sairastuu rintasyöpään.

Rintasyövän ennuste on parantunut hoitomenetelmien kehityttyä sekä syövät todetaan aiempaa aikaisemmin. Tällä hetkellä lähes 90% rintasyöpää sairastavista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.

Mammografia

Rintasyövän seulantatutkimuksilla pyritään löytämään rintasyövät mahdollisimman aikaisin. Suomalaiset kunnat järjestävät joka toinen vuosi maksuttoman seurannan 50-59 vuotiaille, ja niille 60-69 vuotiaille, jotka ovat syntynyt vuonna 1947 tai sen jälkeen. Mammografia tarkoittaa röntgenkuvia.

Kaikkia rintasyövän aiheuttajia ei vielä tunneta. Hormonaaliset tekijät vaikuttavat rintasyövän syntyyn. Varhainen kuukautisten alkamisikä lisää riskiä sairastua, samoin myös myöhään alkavat vaihdevuodet. Lapsettomuus ja ensimmäinen synnytys vasta yli 30 vuotiaana kasvattavat rintasyövän riskiä. Myös hormoonikorvaushoito, ylipaino, alkoholin käyttö ja nuorella iällä annettu rinnan alueen sädehoito lisäävät riskiä.

On arvioitu että 5-10% rintasyövistä johtuu perinnöllisestä alttiudesta. Nykyisin tunnetaan kaksi selvästi rintasyövän riskiä suurentavaa geeniä: BRCA1 (44-78%) JA BRCA2 (31-56%). Lisäksi näiden geenimutaatioiden kantajilla on 20-40% riski sairastua munasarjasyöpään.

Tavallisin rintasyövän oire on rinnassa oleva kyhmy tai kainalossa tuntuva kyhmy. Useimmiten syöpä on kivuton, mutta se voi aiheuttaa myös pistelyä tai kipua rinnassa. Joskus syövän ensioire voi olla nännistä erittyvä kirkas ja verinen neste.

Suojaavat tekijät
Rintasyöcän ehkäiseminen ei ole mahdollista, mutta ylipainon välttäminen, liikunta ja imettäminen pienentävät rintasyövän riskiä.

Ennen hoidon aloittamista rintasyöpä luokitellaan sen biologisten ennustetekijöiden ja levinneisyyden mukaan. Hoito koostuu usein leikkauksesta, sädehoidosta ja lääkehoidosta. Kuten solunsalpaajista, hormonaalisista hoidoista ja erityistapauksissa vasta-aine hoidoista.

Rintasyövän hoitojen jälkeen alkaa seuranta. Seurantaa suositellaan kahden vuoden välein. Ilmaiset mammografia tutkimukset kannattaaa käyttää hyväksi. Ensimmäinen seuranta on noin 3kk hoitojen päättymisen jälkeen. Seurannalla pyritään huomaamaan syövän uusiutuminen.

Lähteet: kaikki syövästä.fi

Tekijät: Aleksi, Jonna ja Iitu

Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä eli cancer pulmonis

Syyt: 

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa se on miehillä toiseksi yleisin ja naisilla neljänneksi yleisin syöpämuoto.

Keuhkosyöpä jaetaan kahteen päätyyppiin, ei piensoluisiin ja pienisoluisiin.

Keuhkosyövistä 80–90 prosenttia johtuu tupakasta. Tupakansavusta on löytynyt lukuisia syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Tupakoitsijan vaara saada keuhkosyöpä on 15–30 kertaa suurempi kuin tupakoimattoman.

Oireet:

Alkuvaiheessa keuhkosyöpä on oireeton, ja se voi kasvaa etenkin keuhkojen ääreisosissa kookkaaksi ennen kuin siihen liittyy mitään vaivoja.

Yleisin keuhkosyövän oire on pitkittynyt yskä. Tupakointiin liittyy usein jatkuvasta keuhkoputkentulehduksesta johtuvaa yskää ("tupakkayskä") ja limaneritystä. Keuhkosyövässä yskän luonne saattaa muuttua. Tällöin on aiheellista kääntyä lääkärin puoleen. Noin neljäsosalla keuhkosyöpää sairastavista yskän mukana tulevassa limassa on verta. Veriyskä on oire, jonka vuoksi on syytä hakeutua pikaisesti lääkäriin. Muita oireita ovat rintakehän alueen kipu, hengenahdistus, laihtuminen ja ruokahaluttomuus tai toistuvat keuhkokuumeet.

Osalla keuhkosyöpäpotilaista tauti todetaan oireettomassa vaiheessa muista syistä tehdyn keuhkokuvauksen yhteydessä.

Toteaminen: 

Syöpä todetaan useimmiten keuhkojen röntgenkuvalla. Syövän tarkempi sijainti ja levinneisyys selvitetään tietokonekerroskuvauksella tai erityisellä PET-tietokonekerroskuvauksella. Keuhkoputken tähystyksessä (bronkoskopia) tai rintakehän läpi ohjatulla neulalla pyritään kasvaimesta saamaan näytepala mikroskooppista tutkimusta varten. 

Hoito: 

Potilaan yleiskunto ja muut sairaudet voivat rajoittaa hoitovaihtoehtoja. Pienisoluisen syöpätyypin hoito on yleensä solunsalpaajahoito yksinään tai sädehoitoon liitettynä, mikä aluksi useimmissa tapauksissa tehoaa hyvin. Syövän uusiutumistaipumus on kuitenkin suuri.

Ei-pienisoluisissa syöpätyypeissä ensisijainen hoito on leikkaus, jos syöpä ei ole liiaksi levinnyt. Se tulee kyseeseen kuitenkin vain 20–25 %:lle sairastuneista, koska joko sairaus on todettaessa liian laajalle levinnyt tai potilaalla on muita sairauksia, jotka estävät leikkaushoidon. Leikkauksen lisäksi tietyissä levinneisyysasteissa annetaan solunsalpaajahoitoa. 

Paikallisesti levinneessä taudissa annetaan usein sädehoitoa solunsalpaajahoidon kanssa. Levinneessä syövässä hoitona on pelkkä solunsalpaajahoito tai uudemmat biologiset lääkkeet, jotka merkittävästi lievittävät oireita ja pidentävät elinaikaa. 

Ennuste: 

Ennuste on paras, jos syöpä on leikattavissa. Sen vuoksi tutkimuksiin ja hoitoon kannattaa hakeutua ajoissa. Jos leikkauksessa ei-pienisoluinen syöpäkasvain voidaan poistaa kokonaan, yli puolet leikatuista elää pitempään kuin viisi vuotta. Levinneessä syövässä keskimääräinen elinaika on lyhyempi. Pienisoluisessa syöpämuodossa hoitotulokset ovat huonommat kuin ei-pienisoluisessa. Tupakoinnin lopetuksen on todettu vähentäneen sairauden uusiutumistaipumusta.

Seulonta

Pieniannoksisella tietokonetomografiaseulonnalla kyetään löytämään varhaisvaiheen keuhkosyöpiä, ja runsaasti tupakoineilla se myös vähentää kuolleisuutta. Lukuisat väärät positiiviset löydökset aiheuttavat seurannan ja jatkotutkimusten tarvetta ja kuormittavat terveydenhuollon resursseja. Seulonnan seurauksena voi myös tapahtua ylidiagnostiikkaa, mikä tarkoittaa sitä, että seulonnassa löytyy hitaasti kasvavia syöpiä, jotka eivät henkilön elinaikana johtaisi hoitamattomanakaan oireisiin tai lyhentäisi elinaikaa. Tämä voi johtaa elämänlaatua huonontaviin ja mahdollisesti haitallisiin hoitoihin. Näistä syistä keuhkosyövän seulontaa ei Euroopassa ole käynnistetty.

Tehnyt: Juulia, Salla R & Kirsi

Muistisairaan itsemääräämisoikeus

           Muistisairaan itsemääräämisoikeus

Marttaliini on 76-vuotias muistisairas eläkkeellä oleva toimistotyöntekijä.   Marttaliinilla on omahoitajana miehensä Marttiliini 79-vuotias ja hänellä on kaksi lasta Virpiliini 55-vuotias ja Petriliini 53-vuotias.   

Marttaliinilla on ikäänsä ja sairauteen nähden hyvä toimintakyky. Hän kykenee suoriutumaan arjen perustoiminnoista ohjatusti ruoanlaittoa lukuunottamatta, koska hän unohtaa vuorokauden ajan ja paikan. Marttiliini on keksinyt taulukon joka auttaa Marttaliinia tajuamaan ajankulun. 

Marttaliinilla on todettu Alzheimer 65-vuotiaana. Nyt sairaus on edennyt niin pitkälle että Marttaliini on muuttamassa tehostetun palveluasumisen yksikköön, koska Marttiliinin voimavarat eivät riitä.

Marttaliinia pelottaa muuttaa TehPa yksikköön, koska hän ajattelee että joutuu ”laitokseen” missä ei ole yksilöllisyyttä eikä sanavaltaa.

Nyt Marttaliini ja Marttiliini ovat saaneet kirjeen jossa kerrotaan TehPan eettiset periaatteet josta heille pistää tikulla silmään itsemääräämisoikeus, josta he kysyvät lisää

Morjenttes Marttaliini ja Marttiliini!

Halusitte tietää enemmän itsemääräämisoikeudesta. Kehotamme teitä tekemään hoitotahdon, josta käy ilmi öö Marttaliinin ruokamieltymykset, päivärytmin ja uskonnon merkitys, lisäksi olisi hyvä tietää että niiku elämän lopun hoidosta.

Tätä tarvitsemme jotta voimme toteuttaa hoitoa mahdollisimman hyvin ja kunnioittaen asukkaan itsemääräämisoikeutta.

Laki itsemääräämisoikeudesta

”Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Tapauksissa, joita 2 momentissa tarkoitetaan, tulee hoitoon saada potilaan laillisen edustajan taikka lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun läheisen tulee suostumusta antaessaan ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto tai, jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa. 

Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. ”

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785#L2P6

Täältä voitte mahdollisesti lukea lisää potilaan asemasta ja oikeuksista tai sitten keskustella minun kanssani

Ystavällisin terveisin palveluvastaava,

Kirsti-Maritta Lalli

                                                  Tehnyt

    Toimitusjohtaja, projektipäällikkö Kirsti

         Sihteeri Juulia

                 Työläiset Alex ja Salsa

Materiaalipankki varhaiskasvatukseen

Olemme arjen toiminnot ja ohjausosaaminen- tunneilla tehneet ryhmätöitä liittyen musiikki- ja liikuntakasvatukseen sekä lapsen leikkiin. Ryhmätöidenne tuotokset olen kerännyt yhteen ja löydätte ne helposti täältä. Muistakaa myös Superin Kaisan jakama opas "Takataskun leikkejä", josta on varmasti teille hyötyä top-jaksollanne.


Iloa suunnitteluun ja lasten kanssa työskentelyyn!


Hanna

Arjen toiminnot ja ohajusosaaminen kuntoutumisen tukemisessa

Olemme tutustuneet erilaisiin apuvälineisiin ja teknologian hyödyntämiseen kuntoutumisen tukemisessa. Jälleen kävimme myös työelämän kentällä tutustumassa erilaisiin apuvälineisiin. Erittäin suositeltava ja tutustumisen arvoinen sivusto on http://www.respecta.fi/. Olemme pohtinnet luokassa mm; Kuka apuvälinepalveluja järjestää? Ketkä ovat apuvälinepalveluiden tuottajat? Mitä asioita apuvälinepalveluun kuulu?

Ergonominen työskentely lähihoitajan työssä on erittäin tärkeä ja huomioitava asia. Käytännön harjoittelun lisäksi olemme tutustuneet työterveyslaitoksen ergonomia sivustolle, jossa tärkeää asiaa myös potilassiirroista.

Suunnitelmallinen ja laadukas kuntoutumisen tukeminen

Kuntouttavaa työotetta on määritelty ja pohdittu luokassa. Olemme laatineet esimerkkejä kuntouttavasta työotteesta ja käyneet kysymässä aiheesta vielä käytännön työelämästäkin.

Kuntouttavalla työotteella tarkoitetaan työskentelytapaa, jossa kuntoutujaa kannustetaan ja ohjataan toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Käytännössä lähihoitaja avustaa kuntoutujaa,  mutta ei tee hänen puolesta asioita, joihin hän itse kykenee. Lisää kuntouttavasta työotteesta mielenkiintoisessa artikkelissa.
 
Lisäksi olemme pohtineet eri kuntoutusmuotoja yhdessä ja pienryhmissä. Kuntoutusmuodoista löydät lisätietoa kuntoutusportista.